• Other

    Älä matkusta.

    Blogi on muuttanut! Uuteen osoitteeseen TÄSTÄ:
    https://www.rantapallo.fi/coloringtheworld

    Ei liene tarpeellista tarkentaa mistä halusin kirjoittaa – otsikosta sen voikin jo päätellä. Maailman tilanne on tällä hetkellä hurja. Suorastaan pelottava. Aloitin kirjoittamaan tätä tekstiä jokunen viikko sitten, julkaisuun se pääsee vasta nyt. Tilanne muuttuu päivä päivältä ja on vaikeaa löytää oikeita sanoja. Tunteet vaihtelevat ahdistuksesta kiitollisuuteen: miten kiitollinen olen siitä, että voin olla kotona – miten ahdistunut taas maailman tilasta ja siitä, että tulevasta ei ole tietoa. Tulevien kuukausien suunnitteleminen ei tunnu enää olevan omissa käsissämme.

    Blogini aiheena on matkailu. Tarkoitukseni on ollut pitää blogin sisältö kevyenä ja keskittyä inspiroitumaan ja inspiroimaan, haaveilemaan ja suunnittelemaan. Vallitseva maailmanlaajuinen kriisi on kuitenkin koskettanut kaikkia aloja – ja erityisellä tavallaan matkailua. Siksi koen, että aiheeseen liittyvänä tai liittymättömänä (kuinka sen haluaakin nähdä), halusin kirjoittaa muutaman sanasen myös tästä.

    On sanoinkuvaamattoman tärkeää, että pysyttelemme kotona mahdollisuuksiemme mukaan. Sillä tavoin suojelemme väestön heikompia ja jarrutamme koronan yleistä levinneisyyttä. Piste.

    Älä hyvä ihminen nyt edes suunnittele matkailevasi minnekään lähiaikoina – edes kotimaasi sisällä. Jooko?

    Voiko matkablogia kirjoittaa tällaisen kriisin aikana? Eikö se kannusta matkailemaan? En suoraan sanottuna tiedä tähän oikeaa vastausta. Koen kuitenkin, että kirjoittaminen, ennen kaikkea haaveileminen ja suunnitteleminen, toimii ainakin itselleni eräänlaisena terapiamuotona. Mielestäni on tärkeää, että vaikka emme voi matkustaa, niin voimme muistella ja arvostaa menneitä reissumuistojamme sekä rakkaiden kanssa vietettyä aikaa ja ennen kaikkea haaveilla tulevasta – koska se vapaampikin päivä vielä koittaa. Monelle ovatkin varmasti tulleet tutuksi “sitten kun” -ajatukset viime ajoilta. Itse olen ainakin kuluttanut reissublogeja ja muuta aiheeseen liittyvää sisältöä entisen tapaan – ehkä jopa enemmänkin.

    Siispä päätin, että jos ja kun nyt “karanteeniaikana” riittää intoa ja aikaa muistella menneitä reissuja ja haaveilla tulevasta, niin se on enemmän kuin sallittua. Kuitenkin pieni disclaimer aiheeseen: postausten ei ole tänä aikana tarkoitus innostaa ketään matkustamaan lähiaikoina (eipä se kyllä tällä hetkellä olisi mahdollistakaan).

    Haluan samalla myös käyttää mahdollisuuden ja muistaa jokaista, jota korona koskettaa jollakin erityisellä tavalla. Teitä, jotka käytte töissä ilman etätyön mahdollisuutta ja pidätte yhteiskuntamme toiminnassa. Teitä, jotka työskentelette terveydenhuollossa – vetää sanattomaksi kuinka tärkeitä olette. Teitä, joiden arki muuttui kriisin synnyttämistä lomautuksista tai liiketoimintavaikeuksista. Teitä, jotka otatte suositukset tosissaan ja pysytte etäällä. Teitä, jotka olette nyt yksin. Ajatukset ja tsempit on yhdessä meidän kaikkien kanssa. <3

    Tarkoitukseni on jatkossa pitää blogi varmaankin jokseenkin koronavapaana alustana, mutta saa toki nähdä minne maailma tästä etenee. Pysytellään kuitenkin reissukuulumisten parissa mahdollisuuksien mukaan. Nyt olisikin aikaa tyhjentää kirjoitusten to-do-listaa, kai parinkin vuoden takaisilta reissuilta saa näissä olosuhteissa vielä kirjoittaa…? 🙂 Seuraavaksi päästään kuitenkin etelän tunnelmiin, sen lupaan!

    Pysytään vahvoina, kotona, terveenä ja yhdessä <3

    Terkuin,

    2
  • New York,  Other,  Travel

    Update

    Hei taas! Kirjoitustauko venähtikin hieman pidemmäksi, mutta haluaisin sanoa, että tällä kertaa minulla on siihen hyvin painava syy. Sain nimittäin ihania vieraita Suomesta asti peräti kolmen satsin verran, kun vanhempani, ystäväni sekä poikaystäväni vierailivat New Yorkissa, kaikki peräjälkeen 🙂 Sanoisinkin, että syy hiljaisuuteen on siis ollut erittäin positiivinen!

    Kaksi kuukautta unelmieni kaupungissa on vierähtänyt siivillä. Paljon on nähty, mutta paljon vielä kokematta. Suurimmat muutokset olen ehkä kliseisesti huomannut minussa itsessäni, sekä ajattelussani. Olen aina viehättynyt New Yorkin väenpaljoudesta, joka tuo mukanaan sen, että teetpä sitten melkein mitä hyvänsä, sovellut kuitenkin aina massaan. Kukaan ei kiinnitä sinuun sen suuremmin huomiota, se on lähes varmaa. Toki olen aina ymmärtänyt, että tämä asia tuo mukanaan myös huonot ja traagiset puolensa, mutta nyt pidemmän aikaa kaupungissa viettäneenä olen saanut todistaa niitä kerta toisensa jälkeen sangen läheltäkin. Kaupungin varjopuolista voisi varmasti kirjoittaa useammankin teoksen, mutta koska tarkoitukseni on pitää blogi positiivissävytteisenä, keskityn täällä sen aurinkoisemmalle puoliskolle. Ajattelinkin seuraaavaksi listata hieman kuluneen viikon tapahtumia.

    Viime aikoina olen…

    • oppinut, miltä koti-ikävä toisella puolen maapalloa oikeasti tuntuu
    • ymmärtänyt ehkä vielä entistäkin paremmin kuinka tärkeitä läheiset ihmiset mulle ovat
    • maalannut taulun ensimmäistä kertaa ikuisuuteen
    • kääriytynyt glitteriin ja päätynyt keskelle mystisiä bassorytmejä
    • päätynyt osaksi venäläisen juhlapyhän viettoa, vieläpä tanssien
    • ihastellut katutaidetta
    • luistellut Central Parkissa ja tehnyt muita ihania turistijuttuja
    • todistanut useampaan kertaan tuota ihmispaljouden tuomaa järkyttävää välinpitämättömyyttä
    • turhautunut hitaista ihmisistä ja sunnuntaikävelyiden viettäjistä
    • …viettänyt muutamia sunnuntaikävelyitä itsekin 🙂
    • liikuttunut St. Patrick’s Dayn iloisista paraati-ilmeistä
    • tehnyt löytöjä second handeistä sekä outleteista
    • syönyt yhden parhaimmista ravintolaillallisista ikinä sekä muutenkin nauttinut ihanista ruokakokemuksista
    • ihastellut Washingtonin monumentteja
    • todennut, että ehkä jopa minä saatan joskus kaivata taukoa kaupungin sykkeestä
    • …ennen kaikkea nauttinut ajasta rakkaiden ihmisten kanssa.

    Lisää näitä kokemuksia tulossa bloginkin puolelle piakkoin, stay tuned!

    Terkuin,

    4
  • Other,  Travel

    Missä mennään?

    Ai että missäkö mennään? Noh – New Yorkissa tietysti.

    ”Tietysti” on kyllä täysin liioiteltu ja absurdi ilmaisu tässä yhteydessä – jos tässä kaupungissa olisi jotenkin helppoa viettää aikaa tai tänne päästä, minua ei varmaan juuri Suomessa näkyisi 😉 Tällä hetkellä se on onnekseni kuitenkin totisinta totta: vietän hieman yli kolme kuukautta unelmieni kaupungissa opintoihini liittyvän harjoittelun parissa. En voi valehdella, etteikö tämä olisi itselleni täydellinen dream come true, olen aina haaveillut Nykissä asumisesta ja työarjen kokemisesta Manhattanin vilinässä, mutta viisumien ja järjestelyiden haastavuuden vuoksi haave on tuntunut kaukaiselta, ellei jopa mahdottomalta.

    Saavuin Nykiin viime viikolla, ensimmäinen viikko alkaa siis hiljalleen olla paketoituna. Olen jälleen rakastunut kaupunkiin uudelleen ja näiden päivien jälkeen alan jopa taas tuntea täällä olemisen jotenkin todelliseksi – yleensä kun ensimmäiset päivät menevät aina ”olenko oikeasti täällä” -sumussa. Ennen kaikkea on mahtavaa huomata, että kaupunki ja asumukseni tuntuu jo kodilta. Harmikseni olen ollut hieman kuumeinen ja sen vuoksi joutunut viettämään iisimpiä päiviä sisätiloissa, mutta toivottavasti arki lähtee sekä töiden että kaupungissa seikkailemisen suhteen pian käyntiin täydellä teholla.

    Entäpä New York helmikuussa? Aiemmat vierailuni ovat suuntautuneet kaupunkiin lähes poikkeuksetta talvella, jolloin onkin ollut todella kylmä. Tämän varjolla varauduin untuvatakilla, villakangastakilla sekä muutamalla muulla vaihtoehdolla, jotta kylmä ei varmasti pääsisi yllättämään ja pääsisin tutkimaan kaupungin kulmia lämpimin varpain. Ensimmäiset päivät olivatkin todella kylmiä, -15 tai -10 asteen pakkaset tuntuvat kaupungin pilvenpiirtäjien läpi ujeltavassa viimassa vieläkin hyytävämmiltä (vaikka Suomessa olikin juuri koettu ainakin -25 celciusta). Yritä siinä sitten seikkailla ulkona! Noh, onneksi olin varautunut. Tänään taas, vain muutama päivä pakkasten jälkeen, todistin +18 asteen lämpötilaa sekä aurinkoista päivää: lämpötila siis todella voi vaihdella lähes 40 celciusastetta! Tästä päästäänkin siihen, että on lähes mahdotonta antaa vinkkejä mitä Nykin matkalle kannattaisi pakata juuri nyt, kerrospukeutuminen (ja okei myös se untuvatakki) sekä sääennusteiden tutkiminen aamuisin taitaa vain olla se avain. Muuta helmikuusta: Restaurant Week, Fashion Week, Valentine’s Day, pian myös St. Patrick’s Day.. kaupungissa todella tapahtuu!

    Seuraavien kuukausien ajan tavoitteena olisi herätellä blogia henkiin paremmalla postaustahdilla ja toivottavasti mielenkiintoisilla (varmasti hyvinkin NYC-painotteisilla) kirjoituksilla. Jos ne kiinnostavat sinuakin, niin pysy ihmeessä kuulolla!

    Terkuin,

    7
  • Other,  Style,  Travel

    First one

    Hei! Tervetuloa Coloring the Worldiin; blogiin matkustamisesta, tyylistä, ja kaikesta kauniista meidän ympärillä. Mun nimi on Vilma, kirjoitan tässä juuri elämäni ensimmäistä blogipostausta, mistä oon haaveillut jo ihan liian kauan. Löysin tieni muoti- ja matkablogien maailmaan yläasteaikoina, joista on jo vierähtänytkin kymmenisen vuotta.. En ole kuitenkaan vielä uskaltautunut aloittamaan omaani, vaikka intoa siihen on aina löytynyt. Miksi sitten päädyin aloittamaan nyt? Oikeastaan siksi, että mulla ei todellakaan olisi aikaa. Joo, kuulit oikein. Opiskelut, työ ja ihanat ihmissuhteet pitävät tämän pohjoisen tytön arjen melko kiireisenä, joten muu meinaa usein jäädä jalkoihin. Päätin siis, että nyt jos koskaan on aika avata oma pieni kanavani, jonne kirjata elämää ilostuttavia asioita. Bloggaaminen yhdistää mun lemppariasioita; valokuvausta ja kirjoittamista, ja lisäksi pitää pienen sisäisen kotisivunörttini viihdytettynä. Parasta on tietysti, että voin tehdä sitä mun lemppariaiheista; matkustamisesta ja muodista.

    Blogin nimi Coloring the World kuvastaa sitä, että sen tarkoitus on tuoda mun arkeen väriä ja inspiraatiota. Ja tavoitteena on tietenkin, että se voisi tuoda sitä myös sulle. Väreillä ja värittämisellä en nyt konkreettisesti tarkoita keltaista, punaista ja vihreää, vaan sitä inspiraatiota, jolla jokaisesta päivistä tulee vähän mukavampi. Tiedätkö niitä päiviä, kun torkutatkin herätyskelloa puoli tuntia liian pitkälle, missaat bussin ja vihdoin perillä huomaat unohtaneesi harjata hiukset ja lompakon kotiin? Silti ne kivat korvikset, jotka ehdit aamulla ripustaa korviin, piristää sun päivää ja ajatus tulevista reissuista saa hymyn huulille. Okei, en voi valehdella, etteikö tuo olisi ote suoraan mun arjesta. Toivottavasti ymmärsit pointin. Toki blogin nimellä on myös toinen merkitys, se kuvastaa harrastustani “värittää” maailman karttaa tutuksi, yksi uusi paikka kerrallaan.

    Rakastan reissaamista ja kauniiden asioiden katselemista, kumpaakin teen useimmiten kameran linssin läpi. Oon kuvannut jo pienestä pitäen, joskus enemmän ja joskus vähemmän ahkerasti. Viime vuosina, kun iPhonen kameratkin ovat kehittyneet jo niin pitkälle, on oikea kuvaaminen valitettavasti jäänyt huonommalle tolalle. Siksi blogin tarkoitus onkin myös herätellä harrastustani taas paremmin henkiin ja tuoda inspiraatiota myös opintoihini markkinoinnin parissa.

    Postauksen kuvituksena toimii muutama kuva viime aikojen reissuilta; siis pieni vilkaisu aiheisiin, joista ainakin tulen todennäköisesti kirjoittelemaan. Matkustamisen lisäksi mun sydäntä lähellä ovat valokuvaaminen, muoti, markkinointi, koirat, ja ihanat (valitettavan usein liian kalliit) laukut. Okei, myönnän, rakastan myös hyvää ruokaa ja leikin ravintolakriitikkoa aina tilaisuuden tullen. To be honest, en osaa yhtään sanoa mitä tästä tulee, mutta toivottavasti jäät mukaan ottamaan siitä selvää!

    Terkuin,

    Ps. Jos tykkäät postauksesta, voit kertoa sen klikkaamalla pientä sydän-painiketta, joka löytyy postaussivujen alalaidasta. Jos taas mieleesi juolahtaa jotain muuta, vaikka kivoja matkavinkkejä tai kysymyksiä, kommentoi ihmeessä! : )

    // In English:
    Welcome to Coloring the World; a brand new blog about travel and style. My name is Vilma, and this is my first blog post ever. I’ve been reading and following fashion and travel blogs since about seventh grade (and it’s been a few years since then..) but I’ve never had the courage to start one of my own. Lately I’ve been feeling way too busy ­– and that’s why I’m starting it now. Sounds strange enough? The name ‘Coloring the world’ means that my blog aims to bring some color and inspiration to my everyday life – hopefully to yours too – and at the same time support my hobby of “coloring” the world map one place at the time. I’m a marketing student from the North and love photography, travelling and fashion, especially beautiful (unfortunately often way too expensive) bags. I’m also a huge fan of delicious food and like to act like a restaurant critic whenever possible. If these topics seem to be something you’re interested in, feel free to join! -Vilma

    PS. If you like a post and want to show it, you can click the heart button under the text. If you have something else in mind, please leave a comment! : )22